Uh, tämä kamala tunne sinkkuajoilta. Tutustut henkilöön joka vaikuttaa niin hyvältä, sitten näät kuvan (tai tapaat sokkotreffeillä) ja .... siinä sitä sitten ollaan. En vielä tähän ikään mennessä ole keksinyt, miten päästä kauniisti eroon ihmisestä joka ei sytytä, ei sitten yhtään. Siinä ei mukava luonne auta jos ulkomuoto ei sytytä sitten ollenkaan. Huh.

Onneksi tätä ei tapahdu kovin usein, tähän mennessä olen jokaisesta jonka kanssa olen ollut enemmän tekemisissä löytänyt jotain hyvää ja kiehtovaa, jotain, joka saa mut jatkamaan yhteydenpitoa.

Outoa oli, että pettymyksen jälkeen tunsin SUURTA rakkautta miestäni kohtaan. Häneen en pety, hän näyttää päivä päivältä paremmalta, kroppa on kuosissa ja sängyssä luistaa enemmän kuin hyvin. Kunpa hän vielä huomioisi myös romanttisuuden tarpeeni.


Olen törmännyt henkilöön, joka on kuuminta hottia, hot, hot, hotter than hell. Se kroppa, ah. Sopivasti lihaksia ja rasvaa, hoikka muttei tikku. Ja mikä parasta, hiuksetkin ovat oikean väriset ;)
Harmipuoli on, että hän asuu kaukana. Niin kaukana, että tapaaminen on epätodennäköinen. Harmi. Olisi kiva ollut nähdä livenä.

No tän viikonlopun aikana mulla on kuitenkin treffit, yhdet tai kahdet, riippuu mihin päädyn. Toinen on aika lupaava, hänessä on piirteitä jotka ovat kuin miehelläni, kuitenkin myös erilainen, paha poika, jota haen :) Ei ole ollut sanaakaan seksistä, se ei ole mielessä. Haluan kuitenkin tutustua häneen, pintaa syvemmältä. Hänen sieluunsa. Ystävä, se hänestä voi tulla.

Toinen on varteenotettava jos päätän haluta sänkyyn, kokoa riittää ja iän tuomaa kokemusta ;) En kuitenkaan usko, että vaivaudun.